tuesday

Here I am, once again
I'm torn into pieces
Can't deny it, can't pretend
Just thought you were the one
Broken up, deep inside
But you won't get to see the tears I cry
Behind these hazel eyes

Kelly Clarkson - Behind these hazel eyes

Juuheivaantaas.

Aargh, nyt ihan oikeest, tartten vaikka mitä uutta.

Pitää täst hipsii pikkuhiljaa Myllyyn tai kaupungille päin.

Pitäs kans käydä siel Europehouses, nyt kun se sinne Hansaan ilmesty. 

Nojaa, jipii, meen kamujen kanssa torstain kattoo Sisko tahtoisin jäädä.

Tästähän seuraa tietenkin leffa-arvio (;

Uskon et on tosi hyvä, toivotaan kans niin.

Naminami, nyt tekee mieli popparei :D

Kaverit sai jälkkää ja huudot, ku ne oli tehny vessapaperist semmosen hirveen kasan ja leikkiny sil vessas.Vaiks se kyl oli siel jo valmiiks.
Taino, osa.

Juu, ei me olla oikeest mitää tommosii lapsellisii, joskus vaa on tully vedettyy liikaa kahvii tai jotai.

Tarttetaan _OIKEESTI_ lukijoita, ei kai tää meijän blogi nyt niin huono voi olla ?Vai mitä ?

Nyt iski inspis, pakko kirjottaa tarina.

-

Katselin ympärilleni tuulisessa säässä. Olin märkä, kylmissäni ja yksin. 

Tuuli heilutti hiuksiani ja loin silmäyksen merelle. Viereeni käveli vanha mies, joka epäilemättä katseli minua. " Ootko yksin ? " mies kysyi ja kuulosti humaltuneelta. " Häivy. " tokaisin edes katsomatta häneen. " Tule mukaani. " hän sanoi jo pelottavammin tarttuen molempiin käsiini.

" En ! " huudahdin ja yritin repiä itseäni irti hänen otteestaan. " Hei, päästä hänet ! " kuului toinen ääni takaani. Käänsin päätäni ja näin toisen pojan. Hänellä oli tummat, hieman pörröiset hiukset, tumman ruskeat silmät ja hän oli pitkä & hoikka. Mies päästi käteni irti tuhahtaen. Hän ei selvästikkään ollut varautunut siihen, että satama-alueella ei olisi tähän aikaan muita. Olihan kello jo 11.  " Kiitos. " sanoin huohottaen. Kun katsoin häntä tarkemmin, näin, että hän oli uskomattoman komea ja hän hymyili. " Ei mitään, oletko kunnossa ? " poika kysyi kuulostaen hieman huolestuneelta. " Joo, ei tässä mitään. " sanoin ja pidättelin itkua. " No hyvä. Kannattaisi hipsiä jo kotiin, tähän aikaan. Tai ainakin pois satamalta. " hän sanoi ja lähti pois. Uskomatonta,  ainut ihminen joka oli saanut oloni tuntumaan edes hieman paremmalta, lähti pois. Lysähdin maahan ja annoin kyynelten valua. Nyt oloni oli vain pahempi. Istuin hetken ja päätin noudattaa hänen neuvoaan ja lähdin kävelemään kohti keskustaa. Valot sammuivat pikkuhiljaa melkein jokaisesta talosta. Ainut valoisa paikka puoli kahdeltatoista oli enää Coctail niminen yökerho kadunvarrella. Kävelin yökerhon eteen ja avasin oven. Sisällä pauhasi musiikki ja joka puolella oli tanssivia ihmisiä. Kävelin tiskille ja itkin vieläkin hieman. Yritin pyyhkiä kyyneliäni tilatessani itselleni päärynäsiiderin. Baarimikko ojensi minulle siiderin ja alkoi palvella muita asiakkaita. Siemaisin siideristäni kunnolla ja saatuani sen tyhjäksi. En tiedä kuinka monta siideriä sitten joinkaan. Kahdeksan, kymmenen vaiko viisitoista ? Kuitenkin, huonon viinapään omaten olin luultavasti eksynyt jonnekkin, sillä seuraavana aamuna heräsin täysin vieraalta sohvalta. Päätäni särki ja olo oli muutenkin kamala. Teki mieli oksentaa. " Huomenta. " kuului ääni takanani. Edessäni oli sama poika kuin satamassa. Hänen hiuksensa olivat entistäkin pörröisemmät ja hänellä oli jalassaan vain mustat bokserit. Hän istuutui viereeni ja nappasi minut syliini. Hän hymyili hetken ja suuteli sitten minua. En tajunnut mitään. Se oli ihmeellistä. Tuntui kuin olisin uponnut pilviin. Lopulta kun suudelma oli ohi, oli kysymysten vuoro. " Miksi oon täällä ? Ja miksi suutelit minua ? " kysyi ihmeissäni. " Etkö muista ? No ei ihme, olimme molemmat aivan kännissä. Näin sinut klubilla, vein kotiini hetken juteltuamme. Olit tosi huonnossa jamassa. Ja sitten ... " hän lopetti lauseensa ja virnisti. " Teimmekö ... ? " kysyin kauhuissani. Hän nyökkäsi ja suuteli minua uudestaan. Vaikka se tuntui ihanalta, minun oli pakko työntää sinut pois. " E-en edes tunne sinua. " sanoin ja tarkkailin hänen silmiään. " Mitä väliä ? " hän sanoi ja niin suutelimme uudestaan. 

-Anette